Fire and brimstone - Tulta ja tulikiveä

Pelkoa päin. Päätin ottaa härkää sarvista ja sopia katselmuksen järjestämisestä palo- sekä rakennustarkastajan kanssa mahdollisimman pikaisesti.

Paloasioiden käsittely kulminoituu siihen, onko käytön palovaarallisuusluokka 1 vai 2. Mekaaninen puun käsittely on aina oletusarvoisesti luokassa 2. Jotta käsittely olisi luokkaa 1, tulisi pölyäviä laitteita ja työstöä olla vähäisesti. Luokka 2 taas puolestaan tarkoittaa, että rakennuksen tulisi olla luokkaa P2 tavanomaisen luokan P3 sijaan. Tästä seuraa, että esim. asuntojen suuntaan pitää olla palomuuria EI120 (ns. kahden tunnin seinä) ja yläpohjan pinnoittamista alapuolisella tuplakipsilevyllä ja villalla. Jos rakennus kuitenkin olisi luokkaa P3, tulee osastoivan seinän olla EI60. Silloin riittäisi kipsilevy, mutta pitäisi olla sprinkleri. Sehän sopii 90 vuotta vanhan hirsiseinän kanssa yhteen kuin moottorisaha makuuhuoneeseen.

Pelkkä ajatuskin siitä, että joutuisin levyttämään juuri äsken esiin kaivetut alkuperäiset vanhat puurakenteet uudestaan, sai aikaan verenpurkauksen aivoissa. Ymmärrän kyllä vaatimukset, jos tilassa pauhaisi oiko- ja tasohöylä 24/7 minun valmistaessa liimalevyjä Ikealle. Todellisuudessa koneet saattavat olla käyttämättä viikon ajan minun rakentaessani jotain himmeliä tai pintakäsitellessä valmista tuotetta. Siskoni antoi hyvän ohjeen. Jos homma lähtee sivuraiteille niin sano niille, että ”Tästä tuleekin muuten yksityisasunto. Koneet ovat rekvisiittaa. Voitteko poistua?” Ehkäpä yritän ensin järkipuhetta. Toisaalta viranomaisilla on myös velvollisuus auttaa, ei vaan ”ohjeistaa”.

Alkuperäisenä tavoitteena oli luoda inspiroiva tila, jota voisi tarjota kunnalle Naapurinvaaran koulun teknistä työtä varten. Oppilaat säästyisivät 12 km taksimatkalta kerran viikossa Pohjanvaaran koululle, kun tilat olisivat pihapiirissä. Juuri tällä hetkellä kaikki tuo kuulostaa todella kaukaiselta ja ennen kaikkea vaikealta toteuttaa. Suomi, tuo maalaisjärjettömyyden luvattu maa.

Yhtä kaikki. Viikon päätteeksi Gyproc-levyt on revitty pois ja voimme hyökätä pinkopahvien, Haltex- ja muiden kuitulevyjen kimppuun. Tila ja sen suuruus alkaa vähitellen hahmottumaan. Hyvä tästä tulee, vaikka haasteita toki riittää. Askel kerrallaan.